Peräkkäiset määräaikaiset työsopimukset

Määräaikaiset työsopimukset ovat verrattain yleisiä erityisesti kausiluonteisessa työssä ja erilaisissa sijaisuustilanteissa. Työsuhde on määräaikainen, kun se kestää ennalta määritellyn ajan ja päättyy kyseisen määritellyn ajan täytyttyä. Määräaikaista työsuhdetta ei sen osapuolten siten tarvitse erikseen irtisanoa tai purkaa. On kuitenkin tilanteita, joissa määräajan tultua täyteen sovitaan uudesta määräaikaisesta työsuhteesta. Jos määräaikaisia työsuhteita solmitaan saman työnantajan ja saman työntekijän välillä useita peräkkäin, kutsutaan tällaista toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttämistä työsopimusten ketjuttamiseksi.

Yleisimmät työsuhteen määräaikaisuuden perusteet ovat työn kausiluonteisuus sekä vuosiloman, vuorotteluvapaan tai sairausloman sijaisuus. Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n mukaan ”toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.”

Peräkkäiset määräaikaiset työsuhteet ovat sallittuja silloin, kun jokaiselle tehdylle työsopimukselle on erikseen arvioituna perusteltu syy. Kyse on siis siitä, että työvoiman tarve on työsuhdetta solmittaessa ollut aidosti tilapäinen. Perustellun syyn puuttuessa on työsopimus tehtävä kuitenkin toistaiseksi voimassa olevana ja sanotun lainkohdan nojalla voidaan työntekijän työsuhteen jälkikäteen katsoa muodostuneen pysyväksi työsopimuksiin kirjatusta määräaikaisuudesta huolimatta.

Keskeistä on tilanteen arviointi kokonaisuutena. Määräaikaisuuden perustelua ja työvoiman tarpeen pysyvyyttä arvioitaessa merkitystä on annettava mm. työnantajan toiminnan luonteelle, tehtyjen määräaikaisten työsopimusten lukumäärälle ja sille, onko seuraava työsopimus sovittu alkamaan välittömästi edellisen päätyttyä. Jos edellisen sopimuksen päättymisen ja seuraavan alkamisen väliin on jäänyt katko, voidaan mahdollisesti vahvemmin argumentoida sen puolesta, että määräaikaisuudelle on ollut laillinen perusteltu syy. Tilanteet on arvioitava tapauskohtaisesti, sillä laki ei määritä mitään tiettyjä aikarajoja ketjuttamiselle.

Vielä on huomattava, että työsuhde voi olla määräaikainen työntekijän aloitteesta. Jos aloite työsopimuksen määräaikaisuudelle tulee työntekijältä, ei määräaikaisuudelle tällöin tarvita muuta perustetta.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2017:37 arvioitiin peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tilannetta useasta näkökulmasta, päätyen kyseisen tapauksen osalta siihen, että työnantajalla oli ollut laillinen peruste tehdä työntekijän kanssa puolentoista vuoden aikana viisitoista määräaikaista työsopimusta. Tilanteet voivat siten olla hyvin moninaiset. Epäselvissä tilanteissa saat apua toimistomme asiantuntijoilta.

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Lisää luettavaa näistä aihealueista

Lue myös nämä

Salainen virhe kiinteistökaupassa

Salaisella virheellä tarkoitetaan maakaaren mukaista laatuvirhettä kiinteistössä. Salainen virhe on seikka, josta ei tiennyt myyjä eikä ostaja kauppaa tehtäessä. Tällöin kiinteistö poikkeaa laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja

Lue artikkeli »