Lahjaveron määräytymisestä

Lahjoista, joiden arvo on 5000 euroa tai enemmän, on lahjansaaja velvollinen maksamaan lahjaveroa. Lahjaveroa pitää maksaa myös, jos lahjansaaja saa kolmen vuoden aikana samalta lahjanantajalta useita lahjoja, joiden yhteisarvo on 5000 euroa tai enemmän. Lahjaverovelvollisuus syntyy myös muista kuin rahalahjoista, esimerkiksi lahjaesineistä. Lahjaverotus kytkeytyy usein perintösuunnitteluun, johon liittyvissä kysymyksissä kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen.

Poikkeuksellisesti verovapaana voidaan pitää koti-irtaimistoa sekä kasvatukseen, koulutukseen ja elatukseen annettuja lahjoja. Kasvatukseen, koulutukseen ja elatukseen annetuilla lahjoilla tarkoitetaan esimerkiksi tilanteita, jossa toinen henkilö maksaa toisen puolesta erilaisia päivittäisen elämisen kuluja, opiskelumaksuja tai muita vastaavia menoja. Tässä on huomioitava, ettei lahjansaaja saa pystyä käyttämään lahjaa muuhun tarkoitukseen. Eli esimerkiksi ruokaostokset pitää maksaa suoraan kauppaan, jotta lahjansaaja ei voi käyttää kyseistä lahjaa muuhun tarkoitukseen. Jos lahja maksetaan suoraan lahjansaajan tilille, vaikka tarkoituksena olisinkin esimerkiksi vuokranmaksu, täytyy summasta maksaa lahjavero, koska lahjansaaja voi käyttää tällaista pankkitililleen maksettua lahjaa muuhunkin tarkoitukseen.

Lahjaveron suuruus määräytyy lahjaveroluokittain 1. ja 2. veroluokan mukaisesti. 1. veroluokkaan kuuluvat käytännössä läheisimmät sukulaiset, kuten puoliso, lapset ja lapsenlapset. 2. veroluokkaan puolestaan kuuluvat muut sukulaiset kuin 1. luokkaan kuuluvat, kuten sisarukset ja sisarusten lapset. 2. luokkaan kuuluvat myös mm. ystävät. Lahjaveron määrässä on suurehko ero etenkin todella arvokkaiden lahjojen kohdalla eri veroluokkien välillä. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:1996:30 on käsitelty lahjaa perinnönjaon kannalta. Toimistomme asiantuntijoilta saat apua lahjojen antamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Lisää luettavaa näistä aihealueista

Lue myös nämä

Osituksesta ja sen verokohtelusta

Jos puolisot eivät ole tehneet avioehtosopimusta, on lähtökohtaisesti kaikki omaisuus avio-oikeuden alaista omaisuutta. Avio-oikeus puolison omaisuuteen tarkoittaa, että ositustilanteessa kyseinen omaisuus huomioidaan puolisoiden välisessä omaisuuden

Lue artikkeli »

Perinnöstä luopuminen

Perillinen voi luopua perinnöstä jo perittävän eläessä tai vasta perittävän kuoleman jälkeen. Perittävän eläessä luopuminen voi tapahtua siten, että perillinen hyväksyy testamentin, jossa hänelle ei

Lue artikkeli »