Asunto-osakeyhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa. Asunto-osakeyhtiön kerätessä varoja osakkailtaan tulee varojen kerääminen mitoittaa aina siten, että yhtiö kerää ainoastaan riittävän määrän tuloja menojensa kattamiseen.
Asunto-osakeyhtiön menot voivat olla lyhytvaikutteisia menoja, jotka koskevat vain kyseistä tilikautta tai pitkävaikutteisia menoja, joiden vaikutusaikaa ulottuu usealle tilikaudelle.
Laajempien uudistus- ja peruskorjaushankkeiden, kuten esimerkiksi putki- tai hissisaneerausten, kustannukset ovat pitkävaikutteisia menoja. Tällaisten hankkeiden rahoittaminen voidaan hoitaa usealla tavalla:
- taloyhtiön omaisuutta myymällä;
- hankeosuussuorituksina;
- yhtiölainalla;
- ennakkosäästämisellä ja/tai
- saaduilla avustuksilla.
Yhtiön omaisuuden myynti on mahdollinen rahoitustapa niissä tilanteissa, joissa taloyhtiöllä on taseessaan myytäväksi kelpaavaa omaisuutta. Tällaista omaisuutta voivat olla esimerkiksi lohkottu tontin osa niissä taloyhtiöissä, jotka omistavat tonttinsa, taikka yhtiön omistuksessa olevat ns. talonmiehen asunnot tai asunnoiksi muutettavissa olevat yhtiön omistamat tilat. Laajemman saneerausurakan rahoittamisessa käytännön tilanne on usein se, että yhtiön omaisuuden myynnillä pystytään rahoittamaan urakka osittain, mikä pienentää yhtiölle otettavaa lainarahoitusta.
Hankeosuussuorituksilla yhtiön osakkeenomistajat voivat maksaa kerralla huoneistoonsa kohdistuvan osuuden saneeraushankkeen kustannuksista joko ennen hankkeen käynnistymistä tai hankkeen alkuvaiheissa. Jos osakas maksaa hankeosuutensa kerralla, ei hänen tarvitse maksaa toteutetun saneeraushankkeen pääomavastiketta, jota osakkailta peritään yhtiölainan lainanlyhennyksiin ja korkomenoihin.
Taloyhtiön nostamaa yhtiölainaa käytetään yleisimmin pitkävaikutteisten menojen rahoitustapana. Tätä rahoitusta käyttävät osakkaat, jotka eivät maksa hankeosuuttaan kertasuorituksena. Yhtiölainaa lyhennetään yllä kuvatulla kuukausittaisella pääomavastikkeella. Osakkeenomistaja voi vapautua pääomavastikkeen maksamisesta kesken lainakauden maksamalla kerralla pois huoneistoaan rasittavan osuuden yhtiölainasta. Tällainen maksumahdollisuus tarjotaan osakkaille yleensä lainaohjelman mukaisina lyhennys- ja koronmaksupäivinä.
Ennakkosäästäminen on viime vuosina selvästi lisääntynyt rahoitustapana taloyhtiöissä pankkien selvästi kiristettyä luotonantoaan taloyhtiöille. Yhä useammassa taloyhtiössä tilanne on käytännössä se, että välttämättömiin korjaushankkeisiin ei välttämättä saada rahoitusta ilman ennakkosäästämisellä kerättyä osuutta saneerauksen kustannuksista. Ennakkosäästäminen tapahtuu käytännössä keräämällä osakkailta korjausvastikkeita tiettyyn tulevaan korjaushankkeeseen. Korjausvastikkeita koskevassa päätöksenteossa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että pitkävaikutteisiin menoihin kerätyt korjausvastikkeet käsitellään oikein (rahastoidaan) taloyhtiön kirjanpidossa ja että korjausvastikkeiden keräämistä ja käsittelyä koskevat yhtiökokouspäätökset tehdään yhtiössä ajoissa ja kirjataan pöytäkirjoihin kaikilta osin oikein. Myöhästyneet, puutteelliset ja virheelliset päätökset tai niiden kirjaukset voivat johtaa merkittäviin jälkikäteisiin verotuksellisiin ongelmiin yhtiössä.
Lisäksi valtio ja kunnat myöntävät ajoittain erilaisia avustuksia esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Taloyhtiön avainhenkilöiden tulee olla ajan tasalla kulloisistakin mahdollisuuksista saada avustuksia, koska avustusten kautta yhtiön saneeraushankkeisiin voidaan saada huomattavankin suuria rahoitusosuuksia, jotka ovat suoraan pois osakkaille jäävästä hankkeen rahoitusosuudesta.